top of page
Etsi

AI-animismi

  • Heikki Immonen
  • 31. maalisk. 2024
  • 4 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 30. huhtik. 2024

Kirjoittanut Heikki Immonen


Tässä kirjoituksessa esitellään AI-animismiksi kutsuttu menetelmä. AI-animismissa tekoälytyökaluja hyödynnetään assistentteina, jotka auttavat ihmistä suhtautumaan erilaisiin asioihin anismistisesta näkökulmasta. Animistinen näkökulma tarkoittaa keskinäisten riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteiden sekä oman puutteellisen ymmärryksen tiedostamista.


VAROITUS: Moderni lukija voi joutua ponnistelemaan, sillä tekstissä puhutaan esim. "henkiolennoista" tarkoittamatta kuitenkaan yliluonnollisia olentoja tai taikauskoa. Vertauskuva on päivän sana. Animismi on todennäköisesti vanhin tunnettu uskomusjärjestelmä. Animismissa kaikilla asioilla, kuten kivillä ja puilla oli oma henki tai sielu. Animistisessa ajattelussa ihminen elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Animistinen ajattelu on oikeastaan esineellistävän ajattelun vastakohta.


Nykyihmiselle animistisesta ajattelutavasta voi olla hyötyä kompleksisten ongelmien ja haasteiden ratkaisuissa ja positiivisten kehityskaarien synnyttämisessä. Systeemin kokonaiskäyttäytyminen riippuu ulkoisten vaikutusten ohella systeemin osasten keskinäisistä vuorovaikutussuhteista, ja juuri tässä asiassa animistinen maailmankuva voi olla eduksi. Se voi auttaa synnyttämään enemmän synergistisiä vuorovaikutussuhteita eri osasten välille. (Heylighen, 2023)


Tavoitteiden ja tarkoituksen rooli animistisessa ajattelussa.


Otetaan esimerkkinä leivänpaahtimen ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde.


Animisti kysyy:


  1. Mikä on leivänpaahtiminen tavoite? Mikä on sen tarkoitus? Esimerkkivastaus: Kaikkien asioiden implisiittinen taustatavoite on olemassaolo, säilyminen. Jos jokin asia katoaa, ei muilla kysymyksillä ole enää merkitystä.

  2. Mitkä asiat edistävät leivänpaahtiminen säilymistä, olemassaoloa? Esimerkkivastaus: Ihminen ei heitä sitä pois, vaan käyttää sitä, pitää sitä arvokkaana ja toisaalta pitää sen kunnossa, huoltaa sitä.

  3. Milloin ihminen pitää leivänpaahdinta arvokkaana? Esimerkkivastaus: Se paahtaa paahtoleivät ihmisen toivomalla tavalla, se sopii kodin muuhun kokonaisuuteen. Ja se on kunnossa, eikä rikki.

  4. Mitkä asiat edistävät ja tukevat leivänpaahtimen kunnossapitoa ja huoltoa?


Tämänkaltaiset tavoitteisiin ja tarkoitukseen liittyvät pohdinnat voivat johdatella ihmisen muuttamaan vuorovaikutussuhdettaan leivänpaahtiminen kanssa enemmän leivänpaahtimen ”hyvinvointia” kunnioittavaksi. Pidemmälläkin aikavälillä.


Tuntemattoman, eli ymmärryksen puutteen rooli animistisessa ajattelussa.


Tulkintani mukaan tavoitteiden ja tarkoitusten rinnalla toinen keskeisen tärkeä elementti animistisessa ajattelussa ja anismistisessa ”hengen” käsitteessä on tuntemattoman eli ymmärryksen puutteen tiedostaminen. Selkeä selviytymiskeino menneessä maailmassa, jossa kaikki tieto on rajoittunutta.


Tulkinnassani ns. henkiolennot ovat tuntemattoman personoituja representaatioita. Paradoksaalisesti tuntematon itsessään edustaa todempaa todellisuutta, asioita jota ei vielä ymmärretä kunnolla. Aiheutuuko lehtien kahina nuotion valopiirin ulkopuolella hiipivästä pedosta vai tuulesta?


Animisti siis tunnistaa, että hänen ymmärryksensä kuhunkin vuorovaikutussuhteeseen liittyvistä syy-seuraus-suhteista on rajoittunut.


Otetaan esimerkkinä ihmisen ja hänelle työpaikkana toimivan yrityksen välinen suhde. Ymmärtääkseen tuntemattoman roolin tässä suhteessa, animisti kysyy esimerkiksi:


  1. Mitkä asiat yrityksen toiminnassa ovat yksilön kontrollin ulkopuolella?

  2. Miten yksilön tulisi toimia ottaen huomioon, että hänen tämänhetkinen ymmärryksensä yrityksen toiminnasta ja tarpeista on puutteellinen?

  3. Miten yksilön kannattaa muuttaa suhdettaan yritykseen siten, että hän on valmiimpi mukautumaan ennakoimattomiin esiin nouseviin uhkiin ja mahdollisuuksiin?

  4. Mitä sellaista ihminen ja yritys yhdessä voivat saavuttaa tai olla yhdessä, mikä ei onnistuisi kummaltakaan yksin?


Tämänkaltaisten kysymysten kysyminen voi muuttaa ihmisen toimintaa nöyremmäksi, oman tiedon rajat tunnistavaksi. Samalla toiminnasta tulee tulevaisuussuuntautuneempaa ja toisaalta menneisyyden perspektiiviä arvostavammaksi.


Tuntemattoman personointi ”hengeksi” tai ”henkiolennoksi” on tulkintani mukaan erityisen hyödyllistä juuri siksi, että se auttaa aktivoimaan ihmisen ajattelussa ihmissuhteisiin liittyviä kokemisen, ajattelun ja käyttäytymisen tapoja. Aidossa ihmissuhteessahan keskeistä on se, että emme kuvittele ymmärtävämme toista (tai itseämme) ”täydellisesti”.  Jung sanoo:


“for the purposes of therapy it is highly important (for the doctor) to admit to his own lack of understanding from time to time for nothing is more unbearable to the patient then to be always understood.”


Ai-animismi ja suuret kielimallit


2020-luvun alussa räjähdysmäisesti kehittynyttä uutta tekoälyteknologiaa voidaan hyödyntää animistista ajattelua tukevana työkaluna. Kutsumme tätä AI-animismiksi.

Suuret kielimallit, eli LLM:t ovat valtavia sanojen ja käsitteiden välisten assosiaatioiden tietokantoja. Kielimalli ymmärtää, että sanoihin ”keltainen” ja ”kuuma” assosioituu vahvasti sana ”aurinko” ja esimerkiksi vähemmän vahvasti ”keitetty sitruuna”. Ellei muu konteksti viittaa esimerkiksi reseptiin.


Valtavan assosiaatioverkon avulla kielimalli ymmärtää, että lause ”Katso ensin vasemmalle ja sitten oikealle, ja vielä kerran…” jatkuu todennäköisemmin sanalla ”vasemmalle”. Samaan tapaan ihmisaivot etsivät omasta ”tietokannastaan” todennäköisintä vastausta.


Kehittämässämme AI-animismi -menetelmässä suurten kielimallien kyvyt valjastetaan animistiseksi oppaaksi, joka tukee ihmistä halutun asian kohtaamisesta animistisesta näkökulmasta.


AI-animismia käytännössä


AI-animistinen menetelmässä suuren kielimallin avulla voidaan personoida erilaisia asioita siten, että vuorovaikutus on luontevasti keskustelun kaltaista. On helpompi ajatella yritystä tai omaa kotitaloa elävänä kokonaisuutena, jos voit käydä keskusteluja sitä edustavan AI-assistentin kanssa. Koska suurilla kielimalleilla on pääsy valtavaan määrään erilaista tietoa, on AI-assistenteilla jo valmiiksi kunnioitettava määrä pohjatietoa.


Mikään kielimalli ei kuitenkaan yksinään kykene toimimaan hyödyllisenä työkaluna. Hyödyt alkavat tulla esiin vasta, kun kielimalli saa käyttöönsä personoitavaan asiaan liittyvää, sopivaan muotoon muokattua, todellista kontekstuaalista tietoa, joka saattoi olla ennen implisiittisestikin ripoteltuna monen eri henkilön päässä.


Pelkästään ennen piilossa olleen tiedon näkyväksi tekemisellä on suuri arvonsa.

Omassa yrityksessämme tätä tietoa edustavat mm.


  • Tavoitteet ja strategia

  • Arvot ja toimintakulttuuria kuvaavat tiedot

  • Nykyiset ja menneet tuotteet ja palvelut

  • Käytettävissä olevat resurssit

  • Keskeisten prosessien kuvaukset

  • Liiketoimintaympäristön ja kohdemarkkinoiden kuvaukset

Jos käyttötarkoituksena on esimerkiksi yksilön ja yrityksen välisen suhteen kehittäminen, on kielimallin opittava jotain myös yksilön omista tavoitteista ja nykytilanteesta. Tämän jälkeen AI-animistinen työkalu osaa kysyä oikeita kysymyksiä, tuottaa ehdotuksia ja ideoita, sekä lausua mielipiteitä erilaisista asioista.


Tässä vaiheessa on vaarana, että AI-työkalun käyttäjät harhautuvat luulemaan, että kielimallille annettua kontekstuaalista tietoa todellisuuden täydellisenä kuvauksena. AI-animismin, ja animistinen ajattelutavan vahvuus onkin juuri tämän illuusion ehkäisyssä. Oikein toteutettu personointi ei edusta  haluttua kohdetta, kuten yritystä, suoraan, vaan AI-assistentti onkin eräänlainen tiedonvälittäjä. Se ottaa huomioon tiedon rajat ja ohjaa käyttäjää tiedostamaan ymmärryksensä puutteen.


Tavoitteena on, että ymmärryksen rajat tiedostava tulevaisuussuuntautunut nöyrä toiminta ja vuorovaikutus todellisuudessa. Esimerkiksi


  • Yrityksen tarpeisiin luotu AI-animistinen työkalu pyrkii tuuppaamaan yrittäjiä keskusteluihin asiakkaiden kanssa tai tekemään havaintoja tehdassalin lattialle.

  • Kaupunginosan lähimetsän personointiin rakennettu työkalu ”Metsäopas”, auttaa asukasta näkemään metsäluonnon uusin silmiin ja pois tutulta polulta.

Saadut kokemukset todellisuuden kanssa voidaan tarjoilla takaisin AI:n käyttöön. Näin AI-representaatio kehittyy ihmisten todellisuuskäsityksen kanssa.


Samota Runningin, eli löytölenkkeilyn harrastajalle AI-animismi on luonteva tapa kehittää suhdettaan oman lähiympäristön kanssa. Lenkkien aikana kertyvät löydöt ja niiden avulla päivittyvä oman lähiympäristön AI-representaatio voivat olla voimallinen tekijä muutoksessa kohti ulkona liikkuvampaa elämäntapaa.

 

Kehittämiämme AI-assistentteja (animismilla ja ilman)


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page